Magna Carta - ‘The Great Charter’

 

Magna Carta oli kirjoitettu kokonaan latinaksi, mutta sen englannin kielinen käännös on "The Great Charter" - harvemmin kuitenkin käytettä tällä nimellä. Suomennettuna nimi on "Suuri peruskirja". 

Allekirjoittamisen jälkeen se kuitenkin koski vain aatelisia ja maanomistajia - ei tavallisia kansalaisia tai palvelijoita. Myöhemmin asiakirjaa muokattiin ja laajennettiin koskemaan koko kansaa suojaksi julkisen vallan käyttäjiä kohtaan. John I ei kuitenkaan allekirjoittamisestaan huolimatta halunnut noudattaa näitä 63 lausetta, jotka Magna Cartaan oli kirjattu, vaan aloitti sodan aatelisia vastaan. Aateliset kuitenkin saivat tukea Ranskan hallitsijalta. Kauan ei tämä taistelu kuitenkaan kestänyt, sillä John I kuoli jo reilun vuoden kuluttua punatautiin vain 48 -vuotiaana.

Montako Magna Cartaa alunperin oli? Siitä ei ole täyttä varmuutta, mutta arvioidusti noin 50 kappaletta eri Englannin maakuntiin. Asiakirjaa on muokattu vuosien varrella ja näiden eri versioita on tiettävästi tallella yhteensä 24 kappaletta. Alkuperäisiä - kuningas John I sinetillä leimattuja - on tiettävästi olemassa neljä kappaletta. Tuohon aikaan ei asiakirjoja allekirjoitettu nimikirjoituksella, vaikka puhutaankin "Magna Cartan allerkijoittamisesta" - tämä siis käytännössä tarkoitti kuninkaan sinetin lyömistä asiakirjaan.  Näitä alkuperäisiä vuoden 2015 kappaleita on olemassa yksi Lincolnin ja yksi Salisburyn katetraaleissa sekä kaksi the British Libraryn arkistossa (Britannian kirjasto, Lontoon Regent´s park:n lähistössä pohjois-Lontoossa). Aito alkuperäinen Magna Carta oli yleisölle nähtävillä muutaman kuukauden ajan vuonna 2015 sen 800 -vuotisjuhlan kunniaksi. Seuraavan kerran sitten varmaan vuonna 2115 - sitä odotellessa.... Asiakirjan arvo on arviolta yli 20 miljoonaa euroa.

Alkuperäisessä Magna Cartassa oli 63 lausetta, jotka varmaankin olivat aika pitkiä, sillä se kuitenkin sisälsi yli 3.500 sanaa. Se oli kirjoitettu erikoisvalmistetusta musteesta sulkakynillä pergamentteihin, jotka oli valmistettu lampaannahasta ja valkaistu jauholla, maidolla, munalla ja kalkilla. Teksti yritettiin saada mahtumaan yhteen pergamenttiin, joten sanat kirjoitettiin peräkkäin ilman mitään kappalejakoja ja sanoja myös lyhennettiin. Alkuperäisessä Magna Cartassa oli paljon myös pieniä yksityiskohtia ja aatelisten sanelemia omia pikku vaatimuksiaan - nämä poistettiin myöhemmin, samoin kun täysin vailla olevia vanhentuneita kohtia. Kaiken perusta on edelleen tuo aiemmin mainittu demokraattisten maiden kolmikanta. Tämän lisäksi Britanniassa on kuitenkin kolme kohtaa, jotka pätevät vielä tänä päivänäkin: kirkon oikeudet (tämänkin tosin muuttui jonkin verran Henry VII aikoina - siitä sitten myöhemmin), Lontoon City:n erityisasema sekä mielivaltaisen pidätyksen tekeminen ja tasapuolisen oikeudenkäymisen takaaminen jokaiselle. Sisällön yksityiskohdista riippumatta Magna Cartan suurin historiallinen arvo on sen symboliarvo koko maailmalle.

'

Lontoon City sijaitsee Lontoon keskellä ja on täysin itsenäinen hallintoalue. Esimerkiksi Lontoossa poliisina on Metropolitan Police, mutta sen toimialue ei ulotu City of Londonin alueelle, vaan heillä on oma poliisivoimansa.

Alueella asuu tänä päivänä vajaa 9.000 asukasta, koska sen alueella on paljon toimistoja ja virastoja. Tunnetuin rakennus Lontoon Cityn alueella on St Paulin katedraali, jossa mm. Prinssi Charles ja lady Diana Spencer vihittiin vuonna 1981.

John I oli monia lapsia. Virallisesti hänellä sanotaan olleen viisi virallista perijää eli kaksi poikaa ja kolme tytärtä. Tämän lisäksi hänellä oli lapsia lukuisien rakastajattariensa kanssa sekä ennen avioliittojaan että niiden aikana. Lasten lukumäärä vaihtelee lähteittäin 5-12 välillä.

Hieman tässä nyt eksyin taas aiheesta Magna Carta myös nykypäivään. Mutta haitanneeko tuo? Jatketaan sitten Johnin viimeisistä hetkistä hänen seuraajaansa Henry III.

Maattomasta Magna Cartaan

Juhanan hallitsijakausi sujui onnettomasti, sillä hän menetti Kanaalin takaiset kuningaskunnan omistukset Normandiassa ja yrittäessään ottaa niitä takaisin kärsi pahan tappion Bouvinesin taistelussa. Alueiden menetys merkitsi, että kuningaskunta, joka normanniajoista asti oli ollut ranskalais-englantilainen, oli nyt selkeästi saarivaltio, joskin Englannin kuninkaalla oli edelleen joitakin omistuksia nykyisessä Ranskas

Johnin valtakausi ei "mennyt ihan putkeen". Hän asui suuren osan ajastaan ja laajensi Towerin linnaa entisestään. Hän oli myös ensimmäinen hallitsija, joka sai lahjaksi leijonia ja siten "perusti" Lontoon eläintarhaa. Maattoman lisänimen hän sai, koska menetti Bouvinesin taistelussa heinäkuussa 1214 Ranskan kuningas Filip II joukoille Englannin kuningaskunnan maat, jotta saisi rauhan aikaiseksi Ranskan kanssa. Tämän seurauksena Englannin ylimykset ja papisto kääntyi entistä enemmän John I vastaan. Normannien ajoista alkaen kuningaskunta oli käytännössä ollut englantilais-ranskalainen, mutta nyt Englanti menetti lähes kaikki maan omistuksensa Ranskassa. Tämä sai tietenkin kansakunnan raivon partaalle - ottaen huomioon John I muun käytöksen kaiken lisäksi, että hänen ei katsottu oleva kunniakas, rohkea kuningas, joita Englannissa oli tähän asti ollut - lisäksi epäonnistumisien myötä alkoivat kruunun rahavarat olla lopussa.

Kuningas John I päätti alkaa täyttämään kassavajettaan lisäämällä veroja tilallisille ja aatelisille. Lisäksi hän määräsi, että mikäli veroja ei makseta - pakkolunastaa kruunu tilat itselleen.Tämä oli viimeinen pisara ylimystölle ja maan omistajille. He vaativat kuningasta allekirjoittamaan sopimuksen (Magna Carta), jossa rajoitetaan kuninkaan valtaa huomattavasti ja antoi kansalaisille  "hengen, vapauden ja omaisuuden suojan". Vallankumoukselliset olivat vallata koko Lontoon, joten kuninkaan mahdollisuudet alkoivat olla vähissä. Voi sanoa, että pakotettuna John I lopulta allekirjoitti kyseisen asiakirjan Windsorissa kesäkuussa 1215 eli yli 800 vuotta sitten. Vaikka kuningas allekirjoittikin säädöksen, ei hän kuitenkaan katsonut sen velvoittavan häntä itseään - kuningas oli jumalallinen ja kaikkien lakien yläpuolella. Tätä hän ei tietenkään tuonut ilmi asiakirjan allekirjoittamisen hetkellä. Se käytännössä vei kuninkaalta ison osan vallasta. Sen piti olla vain nerokas juoni rauhan saamiseksi kuninkaan ja ylimystön välillä, mutta kukaan ei varmaankaan osannut ajatella, miten kauas kantoiset seuraukset sillä oli. Siitä tuli käytännössä Englannin perustuslaki sekä kaikkien muidenkin länsimaiden oikeusvaltioiden perusta.

Magna Cartan perusajatus oli nykyisen sivistysvaltion nykyinen perusta eli lainsäädäntö, toimeenpano ja tuomiovalta ovat riippumattomia toisistaan. Jokaisessa nykyisessä demokraattisessa valtiossa noudatetaan yhä edelleen tätä kolmikantaisuutta. Kaikkien tulee olla oikeuden edessä tasa-arvoisia ja tulla kuulluksi sekä "on syytön, kunnes toisin todistetaan".



Kuninkaallisten valta määriteltiin siten, että hallitsijan tulee kunnioittaa lakeja ja valtion lakien tulee ensin tulla asianmukaisesti hyväksytyksi. Tarkemmin Magna Cartan sisällöstä ja sen tulevaisuudesta sekä Johnin elämän loppuvaiheista (hän eli noin vuoden näiden tapahtumien jälkeen) jatkossa - tässä blogissa.