Serkusten sota

Suku on pahin vai miten se meni? 1100- luvulla Englannin kruununperimysjärjestys ei ollut vielä vakiintunut. Matilda oli nainen ja vielä naimisissa "väärän" miehen kanssa. Tämän vuoksi häntä ei tahdottu hyväksy hallitsijaksi. Hän oli kuitenkin sitkeä nainen ja halusi oikeutta itselleen perimyksensä kautta. Hän katsoi, että serkkunsa Stephen oli saanut kruunun laittomasti.

Englannin papisto sekä ylimistö oli kuitenkin Stephenin puolella. Matilda kuitenkin hyökkäsi Englantiin vuonna 1139 vaatimaan valtaistuinta itselleen ja maa ajautui sisällissotaan. Kuningas Henry I:n avioton poika ja Matilden velipuoli Gloucesterin jaarli Robert (jos muistatte, niin Henryllähän oli yli 20 aviotonta lasta). Samaan aikaan King Stephen oli tehnyt useita päätöksiä, joista ei kansan keskuudessa pidetty ja ne aiheuttivat närää jopa hänen omien kannattajiensa keskuudessa.

 

Matilda sai sisällissodan myllerryksessä Stephenin vangiksi vuonna 1141. Samoihin aikoihin puolestaan Stephenin kannattajat saivat Robertin vangikseen ja häntä pidettiin Towerin suojissa. Tästä seurasi pitkät neuvottelut, jonka lopputuloksena päädyttiin vaihtamaan vankeja. Tämän jälkeen Matilda luopui kruunun tavoittelustaan. Hänen velipuolensa Robert kuoli kuusi vuotta vapautuksen jälkeen ja seuraavana vuonna Matilda palasi takaisin Normandiaan.


Sanotaan, että Stephenin valtakausi oli yksi merkittävimmistä englannin historiassa. Miksi? Hänen hallintokautensa sanotaan olleen alkusysäys Magna Cartan ("suuri peruskirja") muodostamiseen. Sen voidaan sanoa olevan perustuslaki, mitä muissa maissa yleensä on. Sitä pidetään yleisesti perustuslakien perustana, josta kaikki muut versiot ovat kehittyneet. Itse Magna Carta kuitenkin kirjoitettiin vasta 1200 -luvun lopulla. Sitä pidetään nykyisten oikeusvaltioden "perustuskivenä".

Loppujen lopuksi voi sanoa, että sisällissotaa ja serkusten taistelua seurasi kuitenkin myöhemmin kompromissi. Stephenillä oli kolme poikaa, josta hän oli nimennyt seuraajakseen Eustacen. Hän kuitenkin kuoli sairauteen ja Stephenin seuraajaksi nousi Matildan poika Henrik, joka oli hyökännyt Englantiin jo aiemmin.

Kirkko oli kuitenkin kiistellyt kuninkaan kanssa jo jonkin aikaa, joten he pakottivat Stephenin neuvottelemaan rauhansopimuksen, jonka perusteella Matildan poika nousisi valtaistuimelle. Stephenillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin suostua tähän, jos halusi pelastaa Englannin hovin. Tämä tapahtui vuonna 1153 ja sitä kutsutaan nimellä Wallingfordin rauhansopimus. Tätä ennen Eustacen oli jo kuollut ja Stephen kuoli vajaata vuotta myöhemmin 25. lokakuuta 1154 ja Henrik II kruunattiin  Westminister Abbeyssä 19. joulukuuta 1154 uudeksi kuninkaaksi.

Tämä oli yhden aikakauden loppu. Stephen oli viimeinen Normannialainen kuningas ja tämän jälkeen valta siirtyi Plantagenet suvulle ja  Englannin kuninkaista 14 kuului tähän sukuhaaraan. Tosin myöhemmin suku jakautui kahtia ja tästä muodostui "Ruusujen sota". Tähän tarinaan on vielä kuitenkin jonkin verran aikaa, sillä silloin ollaan jo vuodessa 1485. Paljon kerkeää virrata vettä enne sitä tarinaa. Jospa siis jatketaan Henrik II seuraavalla kerralla.

Lisätietoja halutessasi saat viereisestä videosta.

Henkka ja Tapsa

Kuten sanoin aiemmin, en oikein pidä kuninkaallisten nimien suomennoksista. Ne kuulostavat jokseenkin oudoilta. Vielä jokunen sana Henry I ja sitten siirrytään "Tapani" -kuninkaaseen. Tapani? Siis englanniksi King Stephen. Sanoisin, että tämä on yksi oudoimmista käännöksistä. Olisko Seppo ollut edes samalla kirjaimella alkava nimi?

Henrystä sen verran vielä, että miten hänen valtansa siirtyi "Tapsalle". Henry avoitui toisen kerran ensimmäisen vaimonsa kuoleman jälkeen. Koska hänen ainut poikansa kuoli haaksirikossa, vannotti Henry paroneita, että  he hyväksyisivät Matilden seuraavaksi hallitsijakseen. Tämä tietenkin siinä tapauksessa, että Henry ei saisi enää miespuolista perijää - kuten ei saanutkaan.

Hänen tyttärensä Matilde meni naimisiin Geoffrey Plantagenetin eli tulevan Englannin kuningashuoneen Plantagenetin hallitsijasuvun kantaisän kanssa. Henry lähti vierailemaan heidän luonaan vuonna 1135. He eivät kuitenkaan tulleet toimeen keskenään ja vierailu oli aikamoinen taistelukenttä. Henryn vierailu johti hänen kuolemaansa. Hän oli erittäin hyväkuntoinen ikäisekseen (67 vuotias). Eräänä joulukuun päivänä, ollessaan edelleen Normandiassa tyttärenssä luona, hänen sanottiin tilanneen erittäin ison annoksen nahkiaisia, jotka olivat hänen suurinta herkkuaan. Lääkäri oli kuitenkin kieltänyt häntä syömästä niitä. Syytä tähän ei varsinaisesti tiedetä, mutta esimerkiksi Evira nykypäivänä varoittaa syömästä nahkiaisia, koska ne sisältävät myrkyllistä dioksiinia ja PCB:tä.  Henry kuoli tähän nahkiaisten ahmimiseen. Hän kuoli melkein heti myrkytykseen. Useiden lähteiden mukaan hänet myrkytettiin, mutta nykytiedon valossa epäilen - varmaankin nahkiaiset olivat syynä.

Matildesta ei kuitenkaan tullut Englannin hallitsijaa. Vannomisista huolimatta häntä pidettiin vihollisena ja valtaan nousi Wilhelm Valloittajan tyttären poika Stephen. Matilda ei tähän kuitenkaan tyytynyt, vaan aloitti taistelun kruunusta. Tämä johti pitkään sisällissotaan Englannissa.

Jos haluat tutustua etukäteen tähän, niin alla olevalla videolla kerrotaan Stephenin ja Matildan tarinaa (enlannin kielinen). Mutta tästä jatketaan eteenpäin seuraavassa kirjoituksesssa, joten voit myös odottaa minun versiotani siitä.

Ensimmäisen Henryn tarina

Seuraavana vuorossa Henry I eli suomennettuna Henrik I, jos nyt ylipäätänsä näitä kuninkaallisten nimiä kannattaa suomentaa. Hän oli William Valloittajan nuorin poika. Jos muistatte aikaisemmasta kirjoituksesta, niin Henrik sai 5.000 hopeapuntaa perinnöksi isältään, mutta nousi sitten kuitenkin kuninkaaksi. Hänen veljistään yksi sai maat Normandiassa ja kuten viimeksi kerroin, hänen veljensä William II kuoli lapsettomana. Henry oli todistamassa isoveljensä kuolemaa, jonka jälkeen hän ilmoitti nousustaan kuninkaaksi. Häntä on jopa syytetty veljensä murhasta, mutta tästä ei ole kuitenkaan olemassa todisteita.

Kruunajaisissaan Westminister Abbeyssä elokuussa 1100 (kolme päivää veljensä kuoleman jälkeen) hän lupasi korjata veljensä William II "tekemiä virheitä". Hän oli ensimmäinen englantilainen hallitsija, joka oikeasti osasi puhua englantia. Koska hänestä ei pitänyt koskaan tulla kuningasta, vaan piispa, niin hänen koulutuksensa oli hyvin erinlainen kuin vanhempien veljiensä. Hän halusi vahvistaa valtaansa aatelisten keskuudessa, joten hän antoi monia myönnytyksiä sisältäneen lain nimeltään: Charter of Liberties -lain. Tätä on pidetty pohjana ns,. Magna Cartalle, joka on säädöskokoelma, johon koko nykyinen Britannian säädöskokoelma eli ns. perustuslaki. Britanniassa ei sellaista virallisesti ole, vaan Magna Carta toimii sen vastikkeena.

Hän meni naimisiin 32-vuotiaana - kruunajaisvuonaan skotlannin kuninkaan tyttären Edithin kanssa. Tämä tietenkin miellytti anglosaksisia, mutta ei todellakan miellyttänyt normanneja. Kuitenkin tätä kautta yhdistettiin normannien ja anglosaksisten hallitsijoiden suvut.Edith vaihtoi nimensä Matildaksi Henryn äidin mukaan. He saivat kaksi lasta: William ja Matilda (olipa omaperäistä). Nämä olivat Henryn viralliset lapset, hänellä kuitenkin oli ainakin 21 epävirallista lasta. Hän meni naimisiin uudestaan neljä vuotta ensimmäisen vaimonsa kuoleman jälkeen, mutta he eivät saaneet lapsia. Henry oli silloin 54 -vuotias.

Hänen poikansa William lähti 17-vuotiaana mukaan The White Ship -alukselle, joka upposi Englannin kanaaliin marraskuussa 1120 ajettuaan karille. Laivan 300 hengen miehistöstä jäi vain yksi henkiin. Sanottiin, että tämän jälkeen Henry ei koskaan enään hymyillyt.