Kunkku vai kirkko - kuka tätä maata johtaa?

Vanhojen kaverusten suhde alkoi siis rakoilla Thomasin Canteburyn arkkipiispaksi nimittämisen jälkeen. Niinhän sitä sanotaan, että valta muuttaa ihmistä. Kaipa tuo katolilaisuus ja sen opetukset olivat koko ajan Thomasin sisimmässä, vaikka pieni "kapinavaihe" olikin välissä. Kuningas puolestaan ajatteli, että heidän ystävyys ja yhteisymmärrys saisi kirkon vallan väistymään ja hänen pystymään hallinnoimaan kirkon toimintaa Thomasin välityksellä. Henry II ei kuitenkaan ottanut huomioon uskon voimakkuutta. Erittäin uskonnolliseksi kääntynyt arkkipiispa ei suostunut millään tavoin taipumaan Henry II tahtoon ja tämä sai kuninkaan täysin raivon partaalle. 

Vuonna 1164 kuningas määräsi lain, että kirkon tuomion saanut henkilö tuli rankaista valtion tuomioistuimessa. Tämä pahensi edelleen kirkon ja hallitsijan välejä. Lopulta tilanne entisten ystävysten välillä kärjistyi niin pahaksi, että vuonna 1164 Thomas Becket lähti Ranskaan "maanpakoon" (oman turvallisuutensa vuoksi). Tosin täytyy muistaa, että Henry II oli tuohon aikaan myös joidenkin Ranskan osien hallitsija. Becketin lähdettyä Henry II takavarikoi hänen omaisuutensa ja mitätöi hänen saavutuksensa. Kuitenkin tämä rauhoitti tilannetta. Becket vietti Ranskassa kuusi vuotta, ennenkuin katsoi tilanteen rauhoittuneen sen verran, että uskalsi palata Englantiin. Tätä ennen Henry II oli käynyt Ranskassa "hieromassa sopua" ja antanut Becketille luvan palata.

Becket pyysi paavia erottamaan Yorkin arkkipiispan, koska tämä oli hyväksynyt kuninkaan "maallisen oikeudenkäynnit". Tämä sai kuninkaan raivostumaan uudestaan. Toisaalta Henry II halusi nostaa vanhimman poikansa valtaan jo valtaa pitävän kuninkaan eläessä. Tämä on täysin ennenkuulumatonta monarkiassa. Kuitenkin "nuori Henry kruunattiin 15-vuotiaana 14.kesäkuuta vuonna 1170. Kruunajaiset järjestettiin Westminister Abbeyn kirkossa ja kruunajaiset olivat perinteisesti Canterburyn arkkipiispan suorittamat. Poikkeuksellisesti näissä kruunajaisissa seremonian hoitivat Yorkin arkkipiista sekä Lontoon ja Salisburyn piispat. Tästä taas Becket sai syyn raivoon. Alettiin siis olla takaisin lähtöpisteessä.

Joulukuun alussa v. 1170 Thomas Becket palasi takaisin Englantiin - lähinnä haluna kostaa niille, jotka olivat olleet mukana "juonessa" nuoren Henryn kruunajaisten toteutuksessa. Hän oli tätä varten käynyt hakemassa paavilta luvan rangaista piispoja, jotka olivat tukeneet kuningasta hänen poissaollessaan. Henry II oli tällöin vierailulla Normandiassa ja sai kuulla uutiset Becketin toimista horjuttaa kuninkaan valtaa ja nostaa kirkon roolia entisestään. Hän sai raivokohtauksen ja huusi kuuluisat sanansa - "Will no one rid me of this turbulent priest?" (Eikö kukaan päästä minua eroon tästä kiivaasta papista?)

Neljä kuninkaan ritaria olivat kuulemassa ja näkemässä hänen raivonsa. He ottivat hänen sanat todesta ja päättelivät, että tämä oli kuninkaan toive/käsky tappaa Thomas Becket. Ritarit lähtivät suorittamaan "tehtävää" ja ratsastivat Canterburyyn. He tapasivat Becketin Canterburyn katedraalissa ja käskivät häntä poistumaan välittömästi. Hänen kieltäydyttyään, ritarit lähestyivät ja alkoivat miekoillaan uhkailla sekä haavoittivat kuolettavasti Becketiä. Hän siis kuoli omassa pyhässä katedraalissaan alttarin luona.



Henry II sai pian kuulla, mitä oli tapahtunut. Olisi luullut, että hän riemastuisi uutisesta. Päinvastoin hän sai (jälleen kerran) raivokohtauksen ja sanoi olleensa tietenkin vihainen Thomasille, mutta ei missään nimessä halunnut hänen kuolemaansa. Hän tiesi hyvin, että tästä tulisi ongelmia kansan kanssa ja hänen oman suosionsa romahdusta. Ihmiset olivat tuohon aikaan kyllä lojaaleja kuninkaalle, mutta myös syvästi uskovaisia sekä pelkäsivät kirkon opetuksia. Näin tulikin käymään, kansa ei voinut hyväksyä, että kirkon mies murhataan pyhässä paikassa kuninkaan käskystä (vaikka eihän kuningas todellisuudessa mitään "käskyä" ollut antanutkaan).

Osoittaakseen surunsa ja kunnioitukensa Becketiä kohtaan, vaihtoi kuningas vaatteensa säkkikankaiseen vaatteeseen ja valvoi yön Thomasin arkun vieressä pyydellen anteeksi. Kaksi vuotta tapahtumien jälkeen Becket julistettiin pyhimykseksi. Tällöin Henry II teki vierailun pyhimyksen haudalle ja käski julkisesti ruoskia hänet vielä itserangaistukseksi. Suuri järkytys Becketin kuolemasta sai hänet ikuiseksi legendaksi historian kirjoissa, kristinuskon yhdeksi marttyyriksi ja Englannin pyhimykseksi. Hänen hautansa on edelleen yksi suurista matkailu- ja pyhiinvaelluskohteista.

 

Henry II ja Thomas Becketin tarinan alku

Henry II oli oikeastaan yksi mahtavimmista valtiaista. Hän hallitsi Englantia, Walesia ja Irlantia sekä Ranskaa. Hän eli myös  aikakaudella, jolloin kirkon ja kuninkaan valtasuhteet olivat kovin epäselviä. Ensinnäkin on ollut todella ainutlaatuista, että Englanissa oli vallassa kaksi kuningasta yhtäaikaa. Todellisuudessa se oli tietenkin ihan teoreettista. Henry nuori kuoli kuusi vuotta ennen isäänsä ja kruuun perimys jatkoi ihan omaa tietänsä. Henry II historian kirjoihin jäänyt muisto on enemmänkin taistelu kirkon valtaa vastaan. Tämä on oikeastaan se tarina, josta lupasin kertoa enemmän. Englannin historian yksi suuri käännekohta on Henry II ja Thomas Becketin tarina.


Thomas Becket syntyi  noin vuonna 1188 Lontoolaisen kauppiaan pojaksi (tässäkin lähteestä riippuen syntymäaika vaihtelee 1188-1120 välillä). Hänen sanottiin olevan hyvin älykäs ja erittäin ahkera sekä määrätietoinen. Toisaalta hänen kerrotaan olleen sen lisäksi ylpeä, itsekäs, miellyttämisen haluinen sekä epävakaa. Hän aloitti koulun 10-vuotiaana Merton Priotyn koulussa ja jatkoi sen jälkeen opiskelua Lontoon St Paul's Cathedralissa. Noin parikymppisenä hän jatkoi opiskeluaan vielä Ranskassa, mutta joutui palaamaan takaisin Englantiin jo noin vuoden kuluttua isänsä joutuessa rahapulaan. Thomas aloitti työskentelyn "virkailijana" eli toisin sanoen kirjanpitäjänä ja muissa vastaavissa tehtävissä. Kolmen vuoden jälkeen häntä suositeltiin silloisen Canterburyn arkkipiispan Theobaldin palvelukseen apulaisksi ja lähettilääksi.

Vuonna 1154 Thomas oli jo saavuttanut Theobaldin luottamuksen ja Thomas nimettiin Canterburyn "apupapiksi" - tälle tittelille ei löydy oikeastaan suomen kielistä käännöstä - englanniksi se on Archdeacon of  Canterbury. (Jos joku osaa minua paremmin tämän suomentaa, niin kommentointiin, kiitos.) Jo kolme kuukautta myöhemmin, Henry II tultua Englannin kuninkaaksi, Theobald suositteli Thomasta uuden kuninkaan neuvonantajaksi ja näin Henry II tekikin, sillä hänkin oli huomannut Thomasin kyvyt.

Hyvin nopeasti Henry II ja Thomas Becket ystävystyivät. Vaikka he olivatkin hyvin erilaisia, heidän sanottiin olevan "kaksi miestä, jolla oli yksi sydän ja yksi mieli". He kävivät metsästämässä ja pelasivat shakkia tuntikausia. Vaikka Thomas olikin harras katolilainen, se ei estänyt häntä elämästä
aika lailla villiä elämää naisten, juomisen ja uhkapelien kanssa. Molemmat miehet olivat ahkeria ja tekivät kovasti töitä, jotta saisivat järjestyksen ja lain noudattamisen Englannin valtakuntaan. Henry II halusi, että hänen valtakuntansa olisi ennen kaikkia lakia kunnioittava oikeusvaltio.  Henry II valtakaudella käsitykset oikeudenkäynti tuomarin edessä ja muut vastaavat saivat alkunsa. Lisäksi kuninkaan tuomarit kiersivät ympäri maata antamassa tulkintoja "common law":sta eli yleislaista. Tässä ongelmaksi muodostui pikku hiljaa kirkon käsitys asioista. Kirkon mukaan heillä oli omat lakinsa ja tuomionsa. Kirkon pappi, joka teki rikoksen - jopa vakavankin (murha, raiskaus, ryöstö) - tuomittiin "piispan oikeussalissa".  Kirkon mielestä maallisen kuninkaan ei tulisi puuttua henkisen kuninkaan määrittelemiin asioihin.

Vuonna 1161 Canterburyn arkkipiispa Theobald kuoli ja Becketistä tuli uusi arkkipiispa. Tässä vaiheessa Thomas alkoi muuttua "asemansa mukaiseksi" ja ilomielisestä kuninkaan ystävästä alkoi tulla vakava, yksinkertaisesti pukeutuva, syvämielinen ja harras papiston edustaja. Alkoi käydä vääjäämättä selväksi, että kuninkaan ja arkkipiispan ystävyys alkoi muuttua huonoon suuntaan, koska Thomas ei tulisi ikinä hyväksymään kirkon vallan murtumista ja kuninkaan oikeusvaltion luomista. Arvaatte varmaan, että siinä ei tullut käymään hyvin. Thomas Becketin murha vuonna 1170 järkytti koko Eurooppaa. Lisäksi siitä on muodostunut yksi Englannin historian suurimmista kertomuksista. Becketin mukaan on nimetty kouluja, kirkkoja ja monia muita rakennuksia. Jatketaan tästä aiheesta ensi kerralla - nythän vasta päästiin erimielisyyksiin asti.