Magna Carta oli kirjoitettu kokonaan latinaksi, mutta sen englannin kielinen käännös on "The Great Charter" - harvemmin kuitenkin käytettä tällä nimellä. Suomennettuna nimi on "Suuri peruskirja".
Allekirjoittamisen jälkeen se kuitenkin koski vain aatelisia ja maanomistajia - ei tavallisia kansalaisia tai palvelijoita. Myöhemmin asiakirjaa muokattiin ja laajennettiin koskemaan koko kansaa suojaksi julkisen vallan käyttäjiä kohtaan. John I ei kuitenkaan allekirjoittamisestaan huolimatta halunnut noudattaa näitä 63 lausetta, jotka Magna Cartaan oli kirjattu, vaan aloitti sodan aatelisia vastaan. Aateliset kuitenkin saivat tukea Ranskan hallitsijalta. Kauan ei tämä taistelu kuitenkaan kestänyt, sillä John I kuoli jo reilun vuoden kuluttua punatautiin vain 48 -vuotiaana.
Montako Magna Cartaa alunperin oli? Siitä ei ole täyttä varmuutta, mutta arvioidusti noin 50 kappaletta eri Englannin maakuntiin. Asiakirjaa on muokattu vuosien varrella ja näiden eri versioita on tiettävästi tallella yhteensä 24 kappaletta. Alkuperäisiä - kuningas John I sinetillä leimattuja - on tiettävästi olemassa neljä kappaletta. Tuohon aikaan ei asiakirjoja allekirjoitettu nimikirjoituksella, vaikka puhutaankin "Magna Cartan allerkijoittamisesta" - tämä siis käytännössä tarkoitti kuninkaan sinetin lyömistä asiakirjaan. Näitä alkuperäisiä vuoden 2015 kappaleita on olemassa yksi Lincolnin ja yksi Salisburyn katetraaleissa sekä kaksi the British Libraryn arkistossa (Britannian kirjasto, Lontoon Regent´s park:n lähistössä pohjois-Lontoossa). Aito alkuperäinen Magna Carta oli yleisölle nähtävillä muutaman kuukauden ajan vuonna 2015 sen 800 -vuotisjuhlan kunniaksi. Seuraavan kerran sitten varmaan vuonna 2115 - sitä odotellessa.... Asiakirjan arvo on arviolta yli 20 miljoonaa euroa.
Alkuperäisessä Magna Cartassa oli 63 lausetta, jotka varmaankin olivat aika pitkiä, sillä se kuitenkin sisälsi yli 3.500 sanaa. Se oli kirjoitettu erikoisvalmistetusta musteesta sulkakynillä pergamentteihin, jotka oli valmistettu lampaannahasta ja valkaistu jauholla, maidolla, munalla ja kalkilla. Teksti yritettiin saada mahtumaan yhteen pergamenttiin, joten sanat kirjoitettiin peräkkäin ilman mitään kappalejakoja ja sanoja myös lyhennettiin. Alkuperäisessä Magna Cartassa oli paljon myös pieniä yksityiskohtia ja aatelisten sanelemia omia pikku vaatimuksiaan - nämä poistettiin myöhemmin, samoin kun täysin vailla olevia vanhentuneita kohtia. Kaiken perusta on edelleen tuo aiemmin mainittu demokraattisten maiden kolmikanta. Tämän lisäksi Britanniassa on kuitenkin kolme kohtaa, jotka pätevät vielä tänä päivänäkin: kirkon oikeudet (tämänkin tosin muuttui jonkin verran Henry VII aikoina - siitä sitten myöhemmin), Lontoon City:n erityisasema sekä mielivaltaisen pidätyksen tekeminen ja tasapuolisen oikeudenkäymisen takaaminen jokaiselle. Sisällön yksityiskohdista riippumatta Magna Cartan suurin historiallinen arvo on sen symboliarvo koko maailmalle.
'
Lontoon City sijaitsee Lontoon keskellä ja on täysin itsenäinen hallintoalue. Esimerkiksi Lontoossa poliisina on Metropolitan Police, mutta sen toimialue ei ulotu City of Londonin alueelle, vaan heillä on oma poliisivoimansa.
Alueella asuu tänä päivänä vajaa 9.000 asukasta, koska sen alueella on paljon toimistoja ja virastoja. Tunnetuin rakennus Lontoon Cityn alueella on St Paulin katedraali, jossa mm. Prinssi Charles ja lady Diana Spencer vihittiin vuonna 1981.
John I oli monia lapsia. Virallisesti hänellä sanotaan olleen viisi virallista perijää eli kaksi poikaa ja kolme tytärtä. Tämän lisäksi hänellä oli lapsia lukuisien rakastajattariensa kanssa sekä ennen avioliittojaan että niiden aikana. Lasten lukumäärä vaihtelee lähteittäin 5-12 välillä.
Hieman tässä nyt eksyin taas aiheesta Magna Carta myös nykypäivään.
Mutta haitanneeko tuo? Jatketaan sitten Johnin viimeisistä hetkistä
hänen seuraajaansa Henry III. 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti